Olavi Elimaeus
| Olavi Elimaeus | |
|---|---|
| Viipurin piispa | |
|
1618–1629
|
|
| Seuraaja | Nicolaus Carelius |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1570 Elimäki |
| Kuollut | 1629 (58–59 vuotta) Viipuri |
| Kansalaisuus | ruotsalainen |
| Ammatti | piispa |
| Vanhemmat |
Eerik Olavinpoika Elisabet Matintytär |
| Puoliso | Kaarina Simontytär ( ) |
| Muut tiedot | |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | luterilaisuus |
Olavi Elimaeus (k. 1629) oli Viipurin hiippakunnan neljäs piispa. Hän oli kotoisin Elimäeltä, mutta kävi koulua Turussa ja Tukholmassa. Hän opiskeli vuodesta 1597 Rostockissa, jossa sai maisterinarvon. Hän toimi koulunopettajana Enköpingissä ja Tukholmassa. Elimaeus tuli vuonna 1611 Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi. Kun Stolbovan rauhan jälkeen Viipurin hiippakunta, jota Turun piispat olivat vuosina 1578–1618 hoitaneet, oli tuntuvasti laajentunut alueeltaan ja sai oman esimiehen, Kustaa II Adolf nimitti Elimaeuksen sen piispaksi vuonna 1618. Hän sai myös Inkerin kirkollisen valvonnan tehtäväkseen.[1] Elimaeuksen tärkeäksi tehtäväksi jäi Itä-Suomen kirkollisten olojen järjestäminen ja valtakuntaan liitetyn Käkisalmen läänin ortodoksisen väestön käännyttäminen luterilaiseen uskoon.[2]
Koska Käkisalmen läänin virkamiehet kohtelivat kaltoin läänin ortodokseja, myös Elimaeuksen johtama käännytystyö epäonnistui. Ruptuurisodassa (1656–1657)[3] Käkisalmen läänin ortodoksit nousivat kapinaan ruotseja vastaan ja liittyivät hyökkäävään venäläiseen sotaväkeen. Kun Venäjän sotaväki syksyllä 1656 vetäytyi, ortodoksit pakenivat sen mukana Venäjälle.
Elimaeus painatutti Tukholmassa vuonna 1621 suomenkielisen virsikirjan, joka sisälsi 153 virttä, niistä 100 Jaakko Suomalaisen ja 47 Hemminki Maskulaisen virsikirjasta sekä kaksi uutta virttä. Myöhemmin julkaistiin Elimaeuksen "tiedosta ja tahdosta" vuoden 1629 kirkkokäsikirjan suomennettu laitos.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fihlman Ensio 1998, Uukuniemen pappi Jaakkima Terentinpoika.
- Iso tietosanakirja III, Otava 1932.
- Immonen & Kuujo & Puranen 1958, Kurkijoen kihlakunnan historia.
- Laasonen Pentti 1976, Pohjois-Karjalan luterilainen kirkollinen kansankulttuuri Ruotsin vallan aikana.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
| Edeltäjä: Tehtävä Turun piispan hoidossa 1578–1618 |
Viipurin piispa 1618–1629 |
Seuraaja: Nicolaus Carelius |
| |||||||||||||||||
